Puuvillan hinta tänään –
Live ICE-kurssi ja laskuri per kilo (EUR)
Puuvillan hinta laskuri – tavallinen, Fairtrade ja luomu
Puuvillan historiallinen hinta EUR per kilo
Puuvillan hinta yksiköittäin tänään
| Yksikkö | Hinta (EUR) | Hinta (USD) |
|---|---|---|
| Per kilogramma (kg) | – | – |
| Per tonni (MT) | – | – |
| Per ICE-sopimus (22,68 MT) | – | – |
| Per pauna / lb (ICE) | – | – |
Puuvillan hinta tyypeittäin – per kilo
Mikä määrittää puuvillan hinnan per kilo?
Raaka puuvillan maailmanmarkkinahinta muodostuu globaalisti ICE Futures U.S.:n New Yorkin Cotton No.2 -sopimuksen (ticker CT=F) kautta. Sopimus noteerataan US senttiä per pauna – yksi sopimus vastaa 50 000 paunaa (~22 680 kg). Muuntaminen euroiksi per kilo tapahtuu kaavalla: ICE-kurssi USX/pauna ÷ 100 = USD/pauna × 2,20462 = USD/kg × USD/EUR-kurssi = EUR/kg. Tämä laskenta tehdään automaattisesti tällä sivulla reaaliaikaisesti.
Suomessa puuvillan hinta on erityisen tärkeä aihe kahden ikonisen brändin takia. Finlayson, perustettu vuonna 1820 Tampereelle, on yksi maailman vanhimmista jatkuvasti toimivista tekstiiliyrityksistä. Alun perin Tammerkosken kosket pyörittivät tehtaan koneistoa, ja yritys kasvoi Suomen suurimmaksi teollisuuslaitokseksi 1800-luvulla. Finlaysonin puuvillakankaat tunnettiin laadullaan ympäri Euroopan. Marimekko puolestaan, perustettu vuonna 1951, käyttää puuvillaa ensisijaisena materiaalina ikonisille painokankailleen ja on sitoutunut siirtymään kokonaan kestävästi tuotettuun puuvillaan vuoteen 2025 mennessä.
Tampere – Suomen Manchester
Tampere kehittyi 1800-luvulla Suomen teolliseksi pääkaupungiksi, jota kutsutaan usein "Suomen Manchesteriksi" sen lukuisten puuvilla- ja tekstiilitehtaiden ansiosta. Finlaysonin lisäksi kaupungissa toimi muun muassa Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus-Osakeyhtiö sekä Finlayson & Co:n kilpailija Tampella. Näiden tehtaiden toiminta perustui täysin tuodun raaka puuvillan saatavuuteen ja maailmanmarkkinahintoihin – sama riippuvuus jatkuu tänäkin päivänä. Tampereen yliopisto ylläpitää tekstiilitutkimuksen traditiota ja on mukana useissa eurooppalaisissa bio-pohjaisten tekstiilimateriaalien tutkimusprojekteissa.
James Finlayson perusti Tampereen tehtaan vuonna 1820 – yli 200 vuotta sitten. Tehdas oli aikanaan Pohjoismaiden suurin teollisuuslaitos ja Tampere kasvoi sen ympärille. Finlayson työllistä parhaimmillaan tuhansia tamperelaisia. Nykyinen Finlayson-brändi on elvyttänyt tämän perinnön vastuullisilla kotimaisilla mallistoillaan ja puuvillatuotteidensa laadulla.
ICE CT=F -laskukaava käytännössä
Jos ICE Cotton No.2 noteerataan esimerkiksi 80 USX/pauna ja USD/EUR-kurssi on 0,92, niin EUR/kg = (80 ÷ 100) × 2,20462 × 0,92 ≈ 1,62 €/kg. Tämä on raaka-aineen hinta – ei puuvillatuotteen myyntihinta. Kehrätty lanka maksaa tyypillisesti 3–6 kertaa enemmän, ja valmis kangas vielä moninkertaisesti. Suomi tuo 100 prosenttia käyttämästään puuvillasta, joten EUR/USD-valuuttakurssin heilahtelut vaikuttavat suoraan suomalaisiin tekstiiliyrityksiin.
Suomen puuvillamarkkina – Finlayson, Marimekko ja vastuullisuus
Suomi tuo kaiken puuvillansa ulkomailta – Suomen ilmasto ei sovi puuvillan kasvatukseen. Pääasialliset lähdemaat ovat Intia, Bangladesh, Kiina ja Turkki EU:n kaupan kautta. Vuonna 2024 Suomi toi tekstiilejä ja vaatteita yli 3 miljardin euron arvosta, ja puuvillapohjaiset tuotteet muodostavat merkittävän osan tästä. Tämä tekee suomalaisten yritysten altistumisesta globaalille puuvillan hintakehitykselle erittäin konkreettisen.
Marimekko ja kestävän puuvillan tavoitteet
Marimekko on sitoutunut siihen, että vuoteen 2025 mennessä 100 % sen käyttämästä puuvillasta on peräisin kestävistä lähteistä – GOTS-luomupuuvilla, BCI Better Cotton tai Fairtrade. Marimekko oli yksi ensimmäisistä suomalaisista muotiyrityksistä, joka julkaisi yksityiskohtaisen puuvillan vastuullisuuskartan. Nasdaq Helsingissä listattuna yhtiönä Marimekko raportoi vuosittain edistymisestään. Yrityksen puuvillan käyttöön liittyvä läpinäkyvyys on esimerkki siitä, miten EU:n CSRD-direktiivi tulee muuttamaan kaikkien suomalaisten tekstiiliyritysten raportointia.
Pirkka, Rester ja kiertotalous
Pirkka (Keskon oma merkki) – Suomen suurin vähittäiskaupparyhmä myy suuria määriä puuvillapohjaisia tuotteita, joista yhä suuremmalla osalla on GOTS- tai BCI-sertifiointi. Rester on suomalainen startup, joka luo kierrätettyä kuitua vanhoista puuvillatuotteista Business Finlandin tuella – konkreettinen esimerkki suomalaisesta kiertotaloudesta tekstiilisektorilla. Aalto-yliopisto Helsingissä ylläpitää vahvaa kestävän tekstiilisuunnittelun tutkimusohjelmaa ja tekee yhteistyötä suomalaisen teollisuuden kanssa bio-pohjaisten puuvillavaihtoehtojen kehittämisessä.
Marimekko sitoutui julkisesti siirtymään 100-prosenttisesti vastuullisesti tuotettuun puuvillaan vuoteen 2025 mennessä. Yritys raportoi tästä vuosittain Nasdaq Helsingin pörssiyhtiönä. Marimekko oli yksi ensimmäisiä suomalaisia muotialan yrityksiä, joka julkaisi näin yksityiskohtaisen kestävyyskartan juuri puuvillan osalta – edelläkävijärooli, jota muut suomalaiset tekstiilibrändit ovat alkaneet seurata.
REACH ja suomalainen tekstiilivalvonta
Suomen Kemikaaliviraston (TUKES) tehtävänä on valvoa REACH-asetuksen noudattamista tekstiileissä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen tuotavissa puuvillatuotteissa ei saa olla ylimääräisiä jäämiä torjunta-aineista, atso-väreistä, formaldehydistä tai PFAS-yhdisteistä. Konventionaalinen puuvilla käyttää intensiivisesti kemikaaleja tuotannossaan – GOTS-sertifioitu luomupuuvilla on vaihtoehto, jossa kemikaalirajoitukset ovat tiukemmat. EU:n tekstiilistrategia 2030 velvoittaa suomalaisia yrityksiä entistäkin tiukempaan vastuullisuusraportointiin CSRD-direktiivin myötä.
Usein kysyttyjä kysymyksiä puuvillan hinnasta
Puuvillan hinta per kilo euroissa päivittyy automaattisesti 15 minuutin välein tämän sivun yläosassa. Hinta perustuu ICE Cotton No.2 -futuureihin (CT=F) muutettuna euroiksi voimassa olevan valuuttakurssin mukaan. Toukokuussa 2026 raaka puuvillan hinta oli tyypillisesti noin 1,50–2,00 euroa per kilo maailmanmarkkinoilla. Muista, että valmiissa tekstiilituotteissa – vaatteissa, lakanoissa, pyyhkeissä – puuvilla on huomattavasti kalliimpaa jalostuksen, kehrauksen, kudoksen ja kaupan katteen vuoksi.
CT=F on ICE Futures U.S.:n New Yorkin Cotton No.2 -sopimuksen ticker-symboli – maailman tärkein viiteindeksi raakaa puuvillaa varten. Sopimus noteerataan US senttiä per pauna (USX/lb). Yksi sopimus vastaa 50 000 paunaa (~22 680 kg = 22,68 metrinen tonni). Raaka puuvilla Yhdysvalloista, Brasiliasta ja muista maista hinnoitellaan tätä sopimusta vasten. Hinnat päivittyvät jatkuvasti maanantaista perjantaihin pörssin aukioloaikoina (New Yorkin aikaa klo 21.00–20.00).
Finlayson perustettiin Tampereelle vuonna 1820 – se on yksi maailman vanhimmista jatkuvasti toimivista tekstiiliyrityksistä. Skotlantilainen James Finlayson rakensi puuvillapuristamon Tammerkosken kosken äärelle, ja vesivoimaa hyödyntävä tehdas kasvoi nopeasti Suomen suurimmaksi teollisuuslaitokseksi. Tampereen kasvaminen "Suomen Manchesteriksi" 1800-luvulla perustui pitkälti Finlaysonin laajentumiseen. Finlaysonin puuvillakankaat tunnettiin laadullaan koko Euroopassa. Nykyään Finlayson on muotoilubrändi, joka tuo maahan puuvillapohjaisia kodintekstiilejä ja panostaa vahvasti vastuulliseen hankintaan ja suomalaiseen muotoiluun.
Ei – Suomessa ei tuoteta lainkaan puuvillaa. Puuvillan kasvatus edellyttää subtrooppista ilmastoa, jossa on yli 200 pakkasta vapaata päivää ja runsaasti sateita kasvukauden aikana. Suomi on 100-prosenttisesti riippuvainen puuvillan tuonnista. Tärkeimmät lähdemaat ovat Intia, Bangladesh, Kiina ja Turkki EU:n kauppasuhteiden kautta. Tämä erottaa puuvillan esimerkiksi villasta, jota Suomessa tuotetaan rajoitetusti lammastaloudesta. Suomen tekstiiliteollisuus on siten täysin riippuvainen globaalista puuvillan hintakehityksestä.
Fairtrade-puuvilla on sertifioitujen osuuskuntien tuottamaa puuvillaa kehitysmaissa, erityisesti Länsi-Afrikassa (Mali, Senegal, Benin), Intiassa ja Pakistanissa. Viljelijöille taataan vähimmäishinta 1 430 USD/tonni sekä 88 USD/tonnin Fairtrade-preemio. Sertifioinnin valvoo Fairtrade International. Suomessa Fairtrade-puuvillaa myydään mm. useiden vastuullisten tekstiilibrändien tuotteissa. Raaka-aineportaan tyypillinen hintapreemio on 15–25 prosenttia verrattuna tavalliseen CT=F-spothinnoitteluun. Kuluttajalle tämä näkyy yleensä hieman korkeampana tuotteen myyntihintana.
Marimekko on sitoutunut siihen, että vuoteen 2025 mennessä 100 % sen käyttämästä puuvillasta on kestävistä lähteistä – GOTS-luomupuuvilla, BCI Better Cotton tai Fairtrade-sertifioitu. Marimekko oli yksi ensimmäisistä suomalaisista muotiyrityksistä, joka julkaisi yksityiskohtaisen puuvillan vastuullisuuskartan ja raportoi edistymisestään vuosittain Nasdaq Helsingissä. Puuvilla on Marimekkon ikonisten painokankaiden tärkein raaka-aine, joten vastuullinen hankinta on keskeinen osa brändin kestävyysstrategiaa. Marimekko on myös mukana useissa alan yhteisissä vastuullisuushankkeissa eurooppalaisten tekstiiliyritysten kanssa.
ICE CT=F ylitti 150 USX/pauna toukokuussa 2022 – korkein taso sitten vuoden 1995. Kolme päätekijää: (1) Äärimmäinen kuivuus Texasissa vuosina 2021–2022 vähensi Yhdysvaltain puuvillaerää 30–40 prosenttia – Texas tuottaa noin puolet Yhdysvaltain puuvillasta, (2) COVID-19:n jälkeiset globaalit toimitusketjuongelmat loivat kysynnän piikin ja konttipulan samanaikaisesti, (3) Intia asetti väliaikaisen vientikiellon kotimaisten hintojen hillitsemiseksi. Hinnat ovat sittemmin normalisoituneet 70–90 USX/lb-tasolle vuosina 2024–2026 tarjonnan palauduttua ja kysynnän heikentyttyä talouskasvun hidastumisen myötä.
Luomupuuvilla (GOTS-sertifioitu – Global Organic Textile Standard) tuotetaan ilman synteettisiä torjunta-aineita, keinolannoitteita tai GMO-siemeniä. Luomupuuvilla muodostaa alle yhden prosentin maailman puuvillantuotannosta. Raaka-aineen kilohinta on tyypillisesti 30–50 prosenttia korkeampi kuin tavallinen CT=F-puuvilla. Intia on selvästi suurin luomupuuvillan tuottaja (noin 65–70 % maailman luomutuotannosta). GOTS-sertifiointi edellyttää myös, että koko tuotantoketju kehruksesta värjäykseen ja ompeluun tapahtuu hyväksyttyjä kemikaaleja ja reiluja työoloja käyttäen.
Yksi ICE Cotton No.2 -sopimus (CT=F) vastaa 50 000 paunaa raakaa puuvillaa = 22 680 kg = 22,68 metristä tonnia. Kurssilla 80 USX/lb sopimuksen arvo on noin 40 000 USD (~37 000 EUR valuuttakurssista riippuen). Puuvillamarkkinoilla kaupankäynti tapahtuu juoksevien kuukausittaisten sopimusten kautta, ja kaupankäyntiyksikkönä käytetään myös baaleja (1 baali ≈ 217 kg). Sivun laskuri laskee automaattisesti haluamasi kilo-, tonni- tai sopimustenmäärän arvon valitsemassasi valuutassa.
Neljä suurinta tuottajaa ovat Intia ja Kiina (kumpikin noin 6 miljoonaa tonnia/vuosi), Yhdysvallat (~3,5 miljoonaa tonnia/vuosi) ja Brasilia (~3 miljoonaa tonnia). Yhdysvallat on hallitseva viejä noin 3 miljoonan tonnin viennillä vuosittain. Brasilia kasvaa voimakkaasti viejänä. Intia tuottaa runsaasti mutta kuluttaa sen pääosin kotimaassa. Kiina tuo massiivisesti puuvillaa kotimaisesta suurtuotannosta huolimatta. Uzbekistan, Turkki ja Pakistan ovat kooltaan keskiryhmässä tärkeitä toimittajia eurooppalaisille tekstiiliteollisuuden yrityksille.
Puuvillan hinta per metrinen tonni euroissa näkyy hintayhteenvetotaulukossa sivulla ja päivittyy 15 minuutin välein. Laskukaava: ICE CT=F USX/pauna ÷ 100 = USD/pauna × 2 204,62 = USD/tonni × voimassa oleva USD/EUR-kurssi = EUR/tonni. Toukokuussa 2026 hinta oli tyypillisesti 1 400–1 800 euroa per tonni. Kaikki sivun hinnat ovat arvonlisäverottomia hintoja. Käytä sivun laskuria laskeaksesi tarkan arvon haluamallesi määrälle.
Better Cotton Initiative (BCI) on maailman suurin puuvillan kestävyysohjelma, johon kuuluu yli 2,5 miljoonaa viljelijää 23 maassa. BCI-puuvilla ei ole sertifioitu luomuksi, mutta se edellyttää veden, torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön vähentämistä suhteessa tavanomaiseen puuvillanviljelyyn. BCI-puuvilla hinnoitellaan tyypillisesti 5–10 prosenttia tavallista CT=F:ää korkeammalle ja on matalamman kynnyksen vaihtoehto täydelle GOTS-luomusertifioinnille. Marimekko, Finlayson ja muut suomalaiset tekstiilibrändit raportoivat kasvavasta BCI-puuvillan osuudesta hankinnoissaan.
Xinjiang tuottaa noin 85 prosenttia Kiinan kotimaisesta puuvillasta. EU, Yhdysvallat ja useat muut länsimaat ovat asettaneet tuontirajoituksia tai -kieltoja Xinjiang-alkuperäiselle puuvillalle ihmisoikeusrikkoumusten – erityisesti epäiltyjen pakkotyökäytäntöjen – vuoksi. Tulevan EU:n pakkotyöasetuksen myötä Xinjiang-puuvillan käyttö eurooppalaisten valmistajien toimitusketjuissa kiristyy entisestään. Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa käytännössä Xinjiang-alkuperän aktiivista välttämistä ja läpinäkyvää toimitusketjudokumentaatiota. Markkinavaikutus on ollut merkittävä: globaalit kauppavirrat ovat muuttuneet huomattavasti vuodesta 2021 lähtien.